Luonnekuvaukset: Klikkaa ylhäältä esiin oma aurinkomerkkisi
Katsotaan vähän tarkemmin aurinkomerkkejä. Auringon asema eläinradalla voidaan määritellä melkein aina syntymäpäivän perusteella. Siksi ainoa todella kansanomainen asia astrologiassa on aurinkomerkit. Kaikkeen muuhun tarvitaan taulukoita tai tietokoneohjelmia.
Aurinko saapuu eläinradan ensimmäiseen merkkiin, Oinaaseen keskimäärin 21.3. joka vuosi. Sitä voi pitää kevään alkuna. Aurinko viipyy yhdessä merkissä kuukauden, jolloin auringon sijainti jossain merkissä osoittaa mihin vuodenaikaan olet syntynyt. Syntyä Häräksi merkitsee juurtumista keväiseen kasvuvaiheseen ja syntyä Jousimieheksi tietää syntymää talven kynnyksellä, jolloin luonnon kasvukausi on kaukana takanapäin ja ihmisen luoma kulttuuri valtaa sijaa.
Seuraavassa kuvataan aurinkomerkkien symboliikkaa juuri vuodenaikojen rytmissä. Vuodenajan merkitys näkyy selkeästi kunkin aurinkomerkin ominaisuuksissa. Aurinkomerkistä saatavat luonteenpiirteet ja ominaisuudet harvoin ovat puhtaasti näkyvissä ihmisessä koska astrologisen kartan muut tekijät muuntavat sitä voimakkaasti. Tällaisia muuntavia asioita ovat ennenkaikkea nousumerkki. Astrologinen kartta on monisyisen ihmisen monisyinen symboli!
OINAAN AIKAAN 21.3. - 19.4:
Kevätpäiväntasaus, päivä on taas yhtä pitkä kuin yö. Maa lämpenee, jäät ohenevat ja sulavat. Maan lämpeneminen auttaa talven yli säilyneitä siemeniä ja kasvien rihmastoja virkoamaan eloon. Uusi kasvukausi alkaa, puiden, kasvien siemenet nousevat vähitellen maan alta ja versot ja taimet alkavat yhteyttämisen uudelleen ilman kanssa. Useilla eläimillä, nisäkkäillä erityisesti, on kiima-aika, vaistot ja vietit heräävät "talviunen" jälkeen. Linnut palailevat etelästä ja alkavat kiihkeän soidinajan. Laumaeläimillä Pohjolassa on jo ensimmäiset vasat. Eloonjäämisen taistelu on keväällä kovaa ja voimakkaat ja elinvoimaiset yksilöt pääsevät jatkamaan sukuaan ja turvaamaan oman geeniperimänsä. Oinas aloittaa vuodenkierron, herättää henkiin, uudelleensynnyttää uinuvat elämänvoimat, ja siksi myös ihmisen maailmassa on uudelleenherännyttä aktiivisuuden tarvetta, joka purkautuu vaistomaisesti, murtaa esteitä ja luo tilaa uudelle elämälle.
Oinaan tehtävä: Avata, valloittaa, aloittaa, edistää, voittaa vastus, tuoda esiin, yllyttää, kiihottaa, kärjistää, ironisoida, lyödä muut, olla ensin, saavuttaa itse, nopeuttaa, avata uusi tie, viedä eteenpäin, kannustaa, kiihdyttää, nopeuttaa, laukaista liikkeelle, puolustaa omaa, vapautta, liikkumisen ja tekemisen oikeutta.
takaisin ylös
HÄRÄN AIKAAN 20.4.-20.5:
Maan lämpeneminen jatkuu, sulat vedet nopeuttavat lämmön nousua. Maassa alkaa olla yhä enemmän elämän alkioita; varhaisia kukkia nousee ja maanviljelyksessä on kyntötöiden aika - maata valmistellaan ottamaan uusi siemen vastaan. Ilman lämpötila nousee, hyönteiset alkavat liikkua vapaammin. Linnut laulavat kevään kiihkossa ja alkavat merkitä reviiriään entisille asuinpaikoilleen. Elinvoima tukeutuu voimakkaasti maahan ja sen kasvuvoima nousee huippuunsa. On kevään väkevä huippu, jolloin vietit ja vaistot eläimissä ja ihmisissä saavat etsimään turvallista reviiriä ja ravintolähteitä. Pohjolassa Härän loppuvaiheissa ilmestyvät ensimmäiset hennot lehdet puihin. Ihmisen maailmassa maan hedelmällisyys ja tuottavuus on suuri turvallisuutta tuova tekijä, mutta myös sisäisesti ihminen toteuttaa luontoaan toimien ikiaikaisten rodullis-biologisten tarpeittensa mukaan.
Härän tehtävä: varmistaa, vakauttaa, luoda turvallisuutta, aineellista jatkuvuutta, hedelmöittää, kasvattaa, luoda aistimuksia käytännön tai esteettisyyden tarpeisiin, koota esineitä, varmistaa omat edut, sulautua omaan rotuun, heimoon, verenperintöön, aistia, tuntea iholla, iloita pakanallisesta luonnosta ja ruumiin toiminnoista.
takaisin ylös
KAKSOSTEN AIKAAN 21.5. - 20.6:
Jäät ovat lähteneet lopullisesti järvistä Pohjolassa, maa on lämmennyt, ilman lämpötila nousee pysyvästi yli 10 astetta. Elämä on jo monipuolista: matelijat, hyönteiset, linnut, nisäkkäät, kalat ovat liikkeellä. Kevät on pitkällä ja kansan ns. "pikkukesä" alkaa. Toukokuussa on toukotöiden aika, viljaa kylvetään ja kasvukausi on hyvässä vauhdissa sekä villissä että ihmisen muokkaamassa luonnossa. Kevään kiihko on jo ohi, enää ei tarvitse taistella eloonjäämisen puolesta, voi liikkua ja luoda tasaisen rytmin. Kaksonen on kevään merkki, mutta seisoo jo lähellä kesän kypsyyttä. Lehdet ovat puissa osoituksena että maan ja ilman yhteistyö on tuottanut näkyvää tulosta. Laumaeläinten vasat ja varhaisin pesivien lintujen poikaset joutuvat oppimaan elämisen aakkoset vanhempiensa ja vaistojensa opettamina. Loppukevät on samalla alkukesää, siirtymäkautta kohti lämpimintä vuodenjaksoa.
Kaksosten tehtävä: Luoda yhteyksiä, kommunikoida, puhua, kirjoittaa, välittää ajatuksia, ideoita, viestejä, sanoittaa, verbalisoida, vaihtaa näkökulmaa, ymmärtää paradokseja, vastakkaisuuksia, luoda hetkellisesti, improvisoida, erillistää tunteet ajatuksista.
takaisin ylös
RAVUN AIKAAN 21.6.- 22.7:
Kesäpäivän seisaus: päivä on pisimmillään, yö lyhyimmillään. Valoa ja lämpöä on runsaasti, kevään nopea ja sysäyksin etenevä kasvu on päätynyt täyteen kesään. Lehdet puissa ovat kasvaneet täyteen mittaansa, ja luonto on pukeutunut juhlavaan, täyteläiseen asuunsa. Kasvukausi maassa on edennyt pitkälle, kukkia on runsaasti ja vilja on selvinnyt kevään ja alkukesän epävarmoista hallaöistä. Eloonjäämistaistelua ei enää ole näkyvästi. Linnut, nisäkkäät ja hyönteiset rakentavat pesää, poikivat ja uusi sukupolvi syntyy elämän runsaudesta ja turvallisuudesta. Vanhemmat joutuvat uhrautumaan ruokkiessaan ahkerasti nälkäisiä suita. Kasvien alkuperäinen kasvuvauhti laantuu, nyt tilalle tulee kasvin voimistuminen, juurten ja lehtien laajeneminen. Kevään nopean kasvukauden jälkeen myös ihmisen maailmassa on tyytymistä kesän leppeyteen ja lämmön tuomaan sisäistyneeseen rentouteen. Maa näyttäytyy vihreänä, lehtevänä ja kukkivana Äitinä, joka suojelee ja ruokkii jälkikasvuaan.
Ravun tehtävä: ruokkia (myös sielullisesti), kasvattaa, suojella, jatkaa perinteitä, luoda turvallisuutta, läheisyyttä, tunteenomaista yhdessäoloa, koota, kerätä talteen, rakentaa pesää, vahvistaa minuutta, itsekuvaa, sulautua ympäristöön, olla osa sukupolvien ketjua, noutaa innoitusta menneisyydestä, historiasta ja rauhallisesta idyllimäisestä elämänmuodosta.
takaisin ylös
LEIJONAN AIKAAN 23.7. - 22.8:
Pohjolassa vasta nyt ovat kaikkein lämpimimmät päivät ja yöt, kesän kukoistus osittain siirtyy edellisestä vaiheesta heinä-elokuulle. Vilja kypsyy ja kasvaa lämpimien päivien loistossa. Maan runsaus tuottaa yhä uusia sukupolvia kukkia, kasveja. Uusi sukupolvi varttuu pesissä, koloissa, vanhemmat ruokkivat niitä ja turvaavat niiden epävarman alkutaipaleen elämässä vaarojen keskellä. Biologinen elämä on runsainta, näyttävintä ja ihmisenkin elämässä on lomaa, vapaata työstä ja normaalista rutiinista. Ilmat ovat helteisiä, on ukkosta, sateita ja poutaisia jaksoja. Elämästä voi nyt nauttia täysin siemauksin. Ihmisen luonnossa kesän pitkät ja uuvuttavat lämpökaudet ovat kypsyttäneet hänet valmiiksi lomalle, mutta myös psyykkisesti hän on täynnä kesän tasaista lämpöä ja itsetuntoa, jota henkii ulospäin. Ihminenkin säteilee kilpaa auringon kanssa toteuttaen omaa "aurinko-luontoaan", joka on puhdas, alkuperäinen minä-luonto.
Leijonan tehtävä: Ylentää, nostaa, nousta esiin, saavuttaa, dramatisoida, jalostaa, kullata elämän kokemukset, luoda loistoa, kohottavia tunteita, rituaaleja, materiaalisia huippuja ja henkisiä huippukokemuksia, elävöittää, keskittää, painottaa, yhtenäistää, luoda.
takaisin ylös
NEITSYEN AIKAAN 23.8. - 22.9:
Lämpötila laskee hieman, päivät eivät ole enää helteisiä vaan leutoja. Vilja, marjat, hedelmät kypsyvät ja ne voi poimia talven varalle. Sadonkorjuu merkitsee kasvukauden tuotteiden korjaamista talteen latoihin, aumoihin ja kellareihin. Ihmisen maailmassa vaaditaan ahkeruutta ja työtä jotta sadonkorjuu onnistuisi ajallaan. Maanviljelyssä tarvitaan myös laitteiden, työkalujen huoltamista ja korjaamista. Kesän viimeisenä merkkinä Neitsyt nojaa jo syksyyn ja vie ihmisenkin pois luonnon kasvukaudesta ihmisen omaa sosiaalista ja henkistä kasvua kohti. Aika on valmistautua vuoden toista, kylmää, puoliskoa varten, laittaa kuntoon asiat ja välineet, jotta lähestyvä talvi voitaisiin ottaa turvallisesti vastaan. Myös jotkut nisäkkäät alkavat jo kerätä talven varalle ylimääräistä ravintoa ahmien itsensä täyteen. Hyönteiset ja matelijat alkavat jo vetäytyä aktiivisesta ravinnon etsinnästä tai ne kuolevat, kuten yksivuotiset kasvitkin lyhyen kukoistuksensa jälkeen.
Neitsyen tehtävä: hioa, kehittää, viimeistellä, pyrkiä kohti täydellisyyttä, lisätä tehokkuutta, taitoja, tietoja, know-how-osaamista, työn laatua ja oman käden taitoja, hienontaa, analysoida, eriyttää materiaa, välineellistää, tutkia, hyödyntää tuloksia, osoittaa parannuskeinoja ja täydellistymisen keinoja ja menetelmiä.
takaisin ylös
VAA'AN AIKAAN 23.9. - 22.10:
Syyspäiväntasauksen hetki on koittanut, yö on kirinyt ja on tasoissa päivän mitan kanssa. Se merkitsee keskimääräisten lämpötilojen putoamista alle 10 asteen Pohjolassa. Eläinten, hyönteisten, kalojen, lintujen ja nisäkkäiden elintoiminnot hidastuvat ja ne alkavat kerätä ravintoa pitkän talven varalle tai ne muuttavat etelään, missä on ruokaa ja lämpöä. Puiden aineenvaihdunta supistuu, ne alkavat pudottaa lehtiään, mutta ensin ne muuttavat väriään keltaiseksi tai punaiseksi leimuten syksyyn uutta kauneutta. Ihmisen maailmassa sadonkorjuun jälkeen on hiljainen aika, mitään kiireisiä töitä ei ulkona pelloilla ole, luonnon kasvukausi on päättynyt ja ihminen voi kääntyä omiin harrastuksiinsa, koulunkäyntiin ja sosiaaliseen toimintaan. Kerättyään sadon talteen ja varmistettuaan eloonjäämisen ja jatkuvuuden, ihmisen voi alkaa kehittää itseään luonnosta suhteellisen riippumattomana olentona. Kulttuuria syntyy vain silloin, kun ei tarvitset uhrata kaikkea aikaa eloojäämiselle tai rutiinitöiden tekemiseen. Ihminen vapautuu luonnon käskyvallasta.
Vaa'an tehtävä: koota yhteen, sovittaa, vetää puoleensa, vertailla, arvioida, puntaroida, pisteyttää, kohtuullistaa, tasapainoittaa, luoda tasapainoa, sovitella, välttää äärimmäisyyksiä, olla välittäjänä, oppia muilta, heijastaa ja tulla heijastetuksi, romantisoida, idealisoida, hienostaa, estetisoida.
takaisin ylös
SKORPIONIN AIKAAN 23.10. - 21.11:
Varsinainen syksy myrskyineen on saapunut, lehdet ovat pudonneet, maat on kynnetty, käännetty uudelleen, ja elämän aktiivisuus on pudonnut lämpötilan myötä. Pohjolassa on ikävimmät säät ihmisen kannalta: sataa, myrskyää, on loskaista ja viimaista. Lehdet, kasvukauden jätteet, kukat ja kuollet puut joutuvat mikrobien, sienien ja bakteerien käsiin. Ne imevät elinvoimansa maahan joutuneista orgaanisista aineista ja lahottavat ne takaisin osaksi Maan uudistuvaa ruumista. Kasvukausi palaa maan kollektiiviseen yhteyteen ja sulaa osaksi vanhaa perintöä, muinaisten kasvukausien jäänteitä. Eläimet alkavat vetäytyä talvisiin elinpiireihinsä, jotkut nisäkkäät alkavat etsiä talvehtimispesää ja monivuotisten kasvien ja kukkien eloonjäävät rihmastot ja siemenet päätyvät turvaan maan pinnan alle. Ihmisen maailmassa on koetteleva talveen valmistautuminen, joka voi merkitä sisäisen minän vetäytymistä yhä syvemmälle psyyken pohjalle etsiäkseen sieltä voimaa ja syvyyttä. Samalla muhimiskausi tuo pintaan psyyken muilta tasoilta sulatettua ainesta.
Skorpionin tehtävä: upottaa alitajuinen tietoiseen, antaa kokemusten muhia, muuntua psyyken kautta, yhdistää erilaisia elementtejä, yhtenäistää, noutaa kokemuksia syvältä, pyrkiä pinnan alle, ylittää tapoja, tottumuksia, rikkoa tabuja, loukata pyhyyttä, elävöittää primitiiviset kerrokset, sulattaa niitä tietoiseen, tuoda uusia aineksia kulttuuriin.
takaisin ylös
JOUSIMIEHEN AIKAAN 22.11. - 21.12:
Talvi tekee tuloaan, lämpötila laskee usein nollan alapuolelle, pakkaset alkavat purra elollisia. Ulkoinen aktiivisuus luonnossa on vähäistä, linnuista on jäljellä vain siemenistä tai ihmisen tuotteista ja jätteistä elävät lajit, nisäkkäät ovat vetäytyneet talvipesille. Talvi tuo pimeyden, joka rajoittaa liikkumista. Ulkoinen valo on niukkaa ja päiväsaikaan ei ehdi tehdä enää paljon ulkona. Luonnon maailmassa maa hengittää sisään viimeisiä henkäyksiään ja ihmisen toimeliaisuuden on löydettävä sisältä, psyyken ja hengen maailmasta kiintopisteitä, asenteita ja uskoa jotta elämä voisi jatkua. Jousimies on viimeinen syksyn merkki ja siirtää syksyllä alkaneet toiminnot kohti talvea peruuttamattomasti. Se merkitsee valmistautumista sisäisen valon syntymiselle talvipäivänseisauksen tienoilla. Luonto kieltäytyy antamasta ihmiselle mitään uutta, mutta ihminen elää kasvukauden antamilla varastoilla - myös henkisesti luoden kulttuuriperintöä ja niihin kytkeytyneitä perusmyyttejä ja selityksiä olemassaolon suurista kysymyksistä.
Jousimiehen tehtävä: innoittaa, tuntea henkistä tai fyysistä liikkuvuutta, luoda vakaumuksia, uskoa, koota uskomuksia yhteen, julistaa, saarnata, valloittaa henkisen ylemmyyden turvin, luoda kulttuuriperintöä, kansallista mytologiaa, asenteellista varmuutta ja vakaumuksellisuutta tai ideologista ja poliittista maailman muuttamisen halua.
takaisin ylös
KAURIIN AIKAAN 22.12. - 20.1:
Talvipäivänseisaus merkitsee pisintä yötä, valon puutetta ulkoisessa luonnossa, lyhyintä aktiivisen työnteon aikaa, valoisaa päivää. Elämän kipinä säilyy lumen alla, siemenet ovat turvassa, lämpötila lumen alla on paljon korkeampi kuin lumen päällä. Lumi peittää maan, kasvillisuuden jäänteet ja järvet saavat jääpeitteen. Lumi edustaa talven kylmän kauden kiteytymää, se on säännöllisistä geometrisista kuvioista luotu kuten kristalli. Ihmisen maailmassa sisäänpäinkääntynyt aktiivisuus luo samoin kiteytymiä ja kestäviä muotoja, jotka takaavat että ihmisen työ, yhteiskunta ja kulttuuri pysyvät kiinteinä ja uskollisina arkkityyppisille perusmuodoille. Ulkoinen näyttävyys on vähäisintä mahdollista, sisäinen valo tai henki voi osoittaa että ihminen ei ole sinällään luonnon rytmistä kiinni vaan säilyttää uskonsa yli talven pimeyden. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa vähitellen pidetä ja yö lyhentyä, joulu ja uusi vuosi tuovat uskoa uuteen heräämiseen - Kristus, Lucifer, valontuoja, voi syntyä henkistyneen ihmisen sisämaailmassa. Kiteytynyt usko voi päätyä uskonkappaleeksi, dogmaksi tai uskoksi muuttumattomiin, ikuisiin luonnonlakeihin.
Kauriin tehtävä: rakentaa, pystyttää, koota yhteen sosiaaliset resurssit, luoda rakenteita, pysyvyyttä, kestäviä organisaatioita, järjestää materiaa, osittaa työt ja tehtävät, kehittää yhteisön toimivuutta, jakaa aika, oikeudet ja velvollisuudet, luokitella ihmiset, asiat, ilmiöt ja kourinntuntuvat asiat, luoda virallisuutta, järkeistää, suunnitella ja toteuttaa.
takaisin ylös
VESIMIEHEN AIKAAN 21.1 - 18.2:
Talven kestäessä päivät pitenevät melkein huomaamattomasti, talvi näyttää hieman valoisammalta kuin aikaisemmassa vaiheessa; lumet houkuttelevat ulkoilemaan, hiihtämään tai laskettelemaan. Päivät voivat olla jo erityisen valoisia, koska hanget heijastavat auringon valoa voimakkaasti. Talven selkä on taittumassa, keskipäivällä lämpöä on jo sen verran että lumet hieman sulavat, mutta usein sataa yöllä lisää ja pakkanen kirii. Kevään oireita voi aavistella ja hangen alla tapahtuu eliöiden aktivoitumista. Tiaiset voivat viritellä kevätlauluja vaikka kevään kiihko on vielä kaukana. Lämpötila oireilee, päivällä on lämmintä, yöllä kylmää. Talven yhdenmukainen kylmyys on voitettu ja ihminen alkaa katsoa tulevaisuuteen, uuteen kevääseen toiveikkaasti ja odottaen innokkaasti tulevia elämänmuutoksia ja uusia mahdollisuuksia. Se valmistelee maaperää kauaskantoisille suunnitelmille, toiveille ja utopioille.
Vesimies: Katsoa kaukaa, etäältä, luoda lintuperspektiivejä, älyllistää, eriyttää subjektiiviset ainekset, koota yhteen näkemykset, luoda katsauksia, korjata menneisyyttä, kritisoida riippuvuutta menneisyydestä, läheisyydestä ja tunteesta, irrottaa perinteistä ja liittää nykyaikaan, rationalisoida ilman omaa kokemusta, suunnitella sosiaalista elämää, luoda teknokraattisia koneistoja, katsauksia, välittää tapahtumien merkityksiä maailmanlaajuisesti.
takaisin ylös
KALOJEN AIKAAN 19.2. - 20.3:
Lämpötila Pohjolassa nousee jo usein nollan yläpuolelle, lumet alkavat vähitellen sulaa ja jäät ohentuvat järvissä. Purot ja virrat vapautuvat jäästä ensimmäisinä ja luontoon vapaasti purkautuva vesi jouduttaa lumen sulamista ja kasvien siemenien ja rihmastojen virkoamista. Luonnossa on sekoittumisen aika, on kevätmyrskyjä ja sulavat lumet antavat sysäyksiä luonnon vapautumiselle talven kahleista. Maan uloshengitys kiihtyy ja nisäkkäät talvipesissään voivat heräillä välillä nuuhkimaan ilmaa ja jaloittelemaan. Ihmisen maailmassa on kevään odotusta, talvi ei ole kokonaan ohi, mutta selvästi uusi kevät tekee tuloaan ja monet hautuneet suunnitelmat, toiveet ja tunnelmat heräävät eloon, mutta joutuvat painimaan mennen talvikauden jähmettävää vaikutusta vastaan. Vuodenkierto päättyy uuden kevään, uudelleen-syntymisen ja -heräämisen odottaviin tunnelmiin. Samalla siihen keräytyy viimeisen merkin paineet ottaa vastaan koko kierron epäonnistumiset ja karmalliset seuraukset.
Kalojen tehtävä: virrata mukana, sulautua ympäristöön, luoda yhtenäisyyttä, kaikkialle ulottuvia verkostoja, tulvia yli, samaistua, empatisoida, tulkita asioita, ilmiöitä, ihmisiä, tilanteita, verkottaa, monistaa, "kloonata" levittäytyä, hajottaa, hajota, luopua yhdestä jotta moneus saavutetaan.
takaisin ylös
